Shadowlands

Syksyn alku autioituneen kaupungin kaduilla

Whitefordista maan alta löydetyt tilat on otettu käyttöön sinne evakuoituville siviileille niin hyvin kuin suinkin mahdollista. Heti viemäriverkostoon aukeava suurin tila on täynnä ihmisiä. Sisäänkäynnin läheisyyteen on kasattu laatikoista pieni lava korokkeineen. Salissa vallitsee hiljaisuus ja erittäin kiristynyt tunnelma. Karmion astuu lavalle kasvoillaan synkkä ilme. “Olemme tänään maksaneet kovan hinnan. Valkovuono ja Heidel ovat maksaneet kovan hinnan. Sillä hinnalla olemme ostaneet oikeutemme olemassaoloon. Kaupunkiemme puolustajien veri valuu katuja pitkin nytkin yläpuolellamme kaduilla. Tässä tilassa ei liene ketään, jota viimeisten päivien tapahtumat eivät ole koskettaneet. Mutta tänään se on ohi. Koloistaan Varjomailta tänne ryömineet hirviöt ja demonit ovat hajallaan ja pakenemassa. Huomiseen iltaan mennessä katumme ovat puhtaat ja jälleen meidän. Kohtalomme on kuitenkin ironisesti vielä toistaiseksi jatkaa turvassa maanpinnan alla. Tilamme täällä eivät ole ylväät tai tilavat. Hienot herrat ja rouvat idässä, jo Heidelissä, josta minäkin tulen, parhaillaan sylkevät puhuessaan ajatuksesta siitä että heidänkin täytyy vetäytyä maan alle kaivettuihin turvakoloihin. Rahvaan keskuuteen. Heiltä puuttuu jotain, mitä minä olen täällä nähnyt asukkailla olevan. Tahtoa, solidaarisuutta. Valkovuono kestää tulevan, koska sen asukkaat kestävät. Me kestämme turvassa ruokavarastoinemme vaikka koko talven. Kehoitan kaikkia kuitenkin rukoilemaan suuremmilta voimilta, että odotuksemme ei ole niin pitkä. Saasteen pilvi tulee väistymään sivistyneiden maiden yltä, ja me nousemme rakentamaan kaupunkimme uudestaan.

Fallen_Bronze_Guard.jpg

Elokuun viimeisen päivän ilta Whitefordissa on aavemaisen hiljainen. Kadut ovat tyhjät elävistä ja sitäkin täydemmät kuolleita. Raskaat tappiot kärsineet puolustusjoukkojen rippeet ovat tunteja sitten valuneet kohti keskustan linnoitusta ja alas toiseksi viimeisestä auki jätetystä kolosta turvaan maan alle. Pronssikotkan armeijan rivit ovat rakoilleet taistelujen jälkeen. Hengissä selviytyneistä puolet ovat aloittaneet tuskaisen marssinsa takaisin kohti Heidelia ja puolet kapinoineesta armeijasta vetäytyneet lähimpään turvaan Whitefordin viemäreihin. Suurimpiarvoisimmat komentajat ovat menehtyneet taisteluissa ja paperilla kapinoijia ei ole, vaan yksittäisten yksiköiden jäljellä olevat komentajat ovat jääneet puolustamaan ja turvaamaan Valkovuonoa. Kirkkaan Tähden Kirkko evakuoi viimeisetkin jäsenensä pyhimmästään, jättäen pääoviin massiiviset ketjut ja lukot pidettyään lyhyen seremonian antiikkisten ovien luona pyhällä lähteellään. Seremonia pyhällä lähteellä pyhitetään samalla Anselmon muistotilaisuudeksi, joka saa osan jäsenistä boikotoimaan tapahtumaa, hänen epäilyttävissä olosuhteissa tapahtuneen kuolemansa johdosta.

Kenenkään tarkkailematta, syyskuun ensimmäisenä päivänä kaupunkiin saapuu sotaan varustautunut satapäinen joukko ibixiaaneja, joita seuraavat puolen päivämatkan päässä paimentolaiskansan siviilit. Kansan vanhin, edesmenneen shaamani Habla’anin veli, Gooen laskeutuu alas viemäreihin henkivartijoidensa kanssa tapaamaan Karmionia. Vuohikansa on viivästynyt juututtuaan etelämmässä pieniin taisteluihin liskokansaa ja niitä johtanutta suurta louhia vastaan. Taistelu ei ole kuulemma päättynyt juurikaan kummankaan osapuolen voittoon vaan ne ovat erkaantuneet verenvuodatuksen jälkeen. Viimeisenä iltanaan maan päällä Gooenin veli oli saanut transsissaan näyn, jossa heidän kansansa matkustaa asumaan huojuvalle valkoiselle järvelle ja he ovat vakuuttuneita että kyseessä ovat nummet Valkovuonojen pohjoispuolella. Karmionilla ei ole juuri syytä evätä ystävällismielisten kansojen asutusta alueelle, jonka läpi Pihkametsästä hakattava puutavara kulkee ja vuohikansa jatkaa vaellustaan ruumiiden peittämien katujen ja palaneiden rakennusten läpi.

Comments

Belmikor

I'm sorry, but we no longer support this web browser. Please upgrade your browser or install Chrome or Firefox to enjoy the full functionality of this site.